perjantai 24. elokuuta 2012

Rockin' Hellsinki Vol. 1. - Mötley Crüe, 7.6.2012

Ja viimeinen bändi uunista ulos!

Mötley Crüeta onkin tullut odoteltua Suomeen takaisin tovi jos toinenkin. Odotukset keikan suhteen olivat kovat, koska viimeksi näin bändin Wacken Open Airissa vuonna 2010 ja silloin show oli ihan mahtava!
Tätä ennen olin nähnyt Mötleyt peräti kolme kertaa ( hurrausta? ) : Sauna Open Air 2009, Graspop Metal Meeting 2009, Wacken Open Air 2010.
Olen niin katkera etten syntynyt tyyliin 10 vuotta aikaisemmin tai edes vuoden, koska silloin vuonna 1989 kävi Suomessa Mötley kera Skid Rown. FML.

Plussaa roudaus-tauoista tuli annettua viime merkinnässä ja mun mielestä se toimi hyvin HCSS:n ja Mötleynkin välillä.
Tosin, rupesi vähän jurppimaan kun bändi alkoi olla myöhässä sen +15 minuuttia mutta viimein puolen tunnin ylimääräisen odottelun jälkeen oli bändi valmis!

Minä ja Rista ... hetki ennen Mötleytä :P
I and Rista just a moment before Mötley :P

Joku on tainnut katsoa vähän Muumeja ...

Yksi ehdottomista suosikki-räpsyistäni keikalta. Hyvä minä! :D
One of my fav-shots what I took on the gig ... damn how good I am ;D

Bändi aloitti Wild Sidella joka oli kyllä täydellinen aloitus biisi!
Aluksi oli vaikea uskoa että ne on oikeasti siinä nenän edessä soittamassa ja ihan kylmät väreet meni selkää pitkin kun tajusi sen olevan ihan totta. Taidettiin me siinä Ristan kanssa nipistää itseämme kun Nikki Sixx käveli siihen keskelle meidän eteen. "Siis se OIKEESTI on tossa vittuperkelesaatanaapuaääää!!" :D
Ja se hetki kun saat nanosekunnin ajaksi katse-kontaktin Nikki vitun Sixxin kanssa ... Oh. My. God!!!
Wild Side oli aika yllättävä biisi aloittaa vaikka toki rullasi ja svengasi mainiosti ja heti perään kuultiin Live Wire ja Too Fast For Love.

Mua alkoi jo vähän epäilyttämään ekan ja tokan biisin välillä ja kolmannessa oli tunnelma hivenen jo lässähtänyt.
Mun mielestä, on bändi kuinka iso tahansa ja biisit kuinka tunnettuja tahansa, pitää bändin ottaa kontaktia yleisöön. En edes muista kuinka monta biisiä meni ennen kuin yksikään bändin jäsen sanoi yleisölle jotain, edes "kiitos" tms. Käsittämätöntä!

Siinähän se ilmielävänä nököttää. Wuuhuu!

One of the best!


Sori nyt vaan Vince ... mutta oon täällä. Woops woops!

Onneksi alkoivat vihdoin ja viimein ottamaan esimerkiksi bändin nokkamies Vince Neil vähän kontaktia yleisöön. Silloin, ainakin mulla, fiilis parani huomattavasti :) En oo ikinä digannut läpihuuto-meiningistä ...
Saints Of Los Angelesin ja Shout At The Devilin jälkeen oli vuorossa vähän tuntemattomampi Don't Go Away Mad (just go away) joka oli musta sangen outo mutta ihan mielenkiintoinen valinta ... onhan se toki kiva kuulla välillä vähän harvinaisempaakin materiaalia mutta ei tämä olisi ehkä ollut omalla listallani ensimmäisenä ...
Siihen heti perään Same Ol' Situation (S.O.S.) joka on yksi omista lemppareista ja nosti kyllä hymyn huulille!! :) Ja sai yleisön aika hyvin liekkeihin joten fiilis oli taas katossa!



... Jaksaa, jaksaa ...

Se parempi puoli ;)


Meooooww! ;)

Sen jälkeen jatkettiin hitti-kimaralla ... Looks That Kill, Primal Scream jne. Lavalle tuli myös poikien lisäksi kaksi böönää ( näkyy yllä olevasta kuvasta ) joista en voi muuta sanoa kuin vau!! Ja propsit Mötleyn jäbille!
Ihanaa nähdä lavalla terveen ja erityisesti luonnollisen ja naisellisen näköisiä laulu- ja tanssityttöjä. Olen saanut tarpeekseni anorektisistä, valtavilla silikoneilla kuorrutetuista barbie-klooneista ... mielestäni neidit vetivät hyvin ja toivat jotain eloa hitaasti hidastuvaan showhun :D
Ja mun mielestä noi oli ainakin aika helvetin kuumia, miau!! Ja asut oli ihan mahtavia :P


Kolmin aina kaunihimpi ...

Kaikki varmaan muistaa tai on vähintäänkin kuullut tästä Tommy Leen rumpusoolosta:


Mä en saanu tosta kunnon kuvaa koska se lava oli niin korkee buuhuu :((
Mutta silti ... toi oli yksi asia mikä pelasti tän keikan mun silmissä. Ihan helvetin siistiä!!! 8D Olisin niin kovin halunnut päästä tuon kyytiin ... olisin ollut siellä ihan Teletappi-fiiliksillä "uudestaan, uudestaan!" ja sama se olisko tuolta tippunut ... olisi ainakin ollut komea 'alusta' mihin tippua tai vastaavasti komea päällinen joka tippuu sun päälle ;)
Tai no en mä ainakaan olisi valittanut jos Tommy Lee olisi ollut mun alla tai päällä ... päinvastoin :P

Rrrrrrrraaaaaauuhhhhhhhhhh!


Mua naurattaa kun usein keikka-raportteja lukiessa on kiinnitetty huomiota esimerkiksi siihen onko Vince Neil kuinka tukevassa kunnossa vai ei ... eikö se nyt ole vähän se ja sama jos se vetää keikan läpi hyvin? Ja useimmiten nämäkin marmattajat itse ovat jotain 666-kiloisia valaita ...
Mun mielestä ulkoisesti bändi näytti hyvältä vaikka toki ei enää missään 80-luvun mitoissa ollakkaan. Eikä tarvitse olla! Ainut mikä kauhistutti oli Mickin ulkokuori ... niin kovin heikon ja helposti murtuvan oloinen, kuin haurasta paperia :'(

Keikan loppupuolen Dr. Feelgood ja Girls Girls Girls-parivaljakko oli silkkaa parhautta alku tahdeista loppuun saakka!!!
Vikat biisit oli Home Sweet Home ja Kickstart My Heart. Home Sweet Home oli todella kaunis mutta olisi ollut kiva nähdäkin jotain pianosta ja Tommysta mutta koska lava oli niin korkea niin eihän sieltä mitään nähnyt :(
Kickstart My Heart oli outoa kuulla vikana biisinä, vaikka olikin enemmän kuin jees, koska se on yleensä ollut setissä ekana. Mutta onneksi se kuultiin, on yksi omista lemppareista!!
Jäin tosin kaipaamaan viimeisimmältä levyltä Motherfucker Of The Yearia :( Ehkä ensi kerralla! Parempi ois ... :P

Keikka loppui kuitenkin vähän kuin seinään ... muistaakseni sen suurempaa tai kummempaa encorea ei missään välissä keikalla ollut.
Paitsi veri-ämpärit :D Mekin saatiin niistä osamme ... suurimmat osat niistä lensi Reetan ja Jasun päälle, mä tyydyin olemaan nolo ja suojautumaan parhaani mukaan koska en halunnut että mun kameralle käy mitään ja se nökötti paljaana mun kädessä ... mutta sain siitä muutamia pisaroita päälleni ja leijailevasta tuoksusta päätellen pojilla ollut sama ohje kuin meillä veren tekemisessä, maistoin sen veren oikein suussani koska sen verta sitä tuli purskuteltua suussakin Zombie Walkissa :D

Kiiitos! / Thank you!

Mötley Crüe setti-lista / set-list at Rockin' Hellsinki:
Wild Side
Live Wire
Too Fast For Love
Saints Of Los Angeles
Shout At The Devil
Don't Go Away Mad (just go away)
Same Ol' Situation (S.O.S.)
Looks That Kill
Piece Of Your Action
Primal Scream
Smokin' In The Boys Room (cover)
--- Drum solo ---
Dr. Feelgood
Girls Girls Girls
Home Sweet Home
Kickstart My Heart

Sitten vähän nurinaa ja narinaa vähän lisää ...
Tiedä sitten mistä moinen tietynlainen välinpitämättömyys johtui, bändin sisäisistä ristiriidoista vai ei niin silti se oli musta jotenkin ärsyttävää tämän tapainen käyttäytyminen, etenkin keikan alku puolella. Jätti kovin kylmäksi!
Mikä ... on ihan perseestä.
Oon kuunnellut Mötleytä K-A-U-A-N ja tietenkin tiennyt kaiken maailman riidoista ynnä muista mutta nyt se musta näkyi enemmän kuin koskaan.

Siinä vaiheessa kun joku lopulta avasi suunsa, olisikohan ollut Vince joka kiitti jostain biisistä niin tuli vähän parempi mieli. Silti tuntui että Tommy Lee oli ainoa ketä oikeasti kiinnosti esiintyminen. Häntä oikeasti kiinnosti ja hän jutteli yleisölle ja heitti läppää.
Nikki on ehdottomasti Tommyn lisäksi mun suosikkini Mötleystä ja ehdottomasti karismaattisin mutta oli yllättävän hiljainen tällä kertaa, toki hän on ansainnut rokkikukko-tittelinsä kaikin tahoin mutta voisi silti vähän enemmän ottaa kontaktia yleisöön ... puhumattakaan Vincestä. Otti Vince jonkun verran katse-kontaktia mutta silti etenkin Vinceen petyin aika paljon.
Mick Mars ... voi kauheeta. Sen miehen en olettaisikaan puhuvan mitään ja mun sydäntä särki katsoa sitä miten hauraaksi kyseinen ihminen on muuttunut ... ja silti se jaksaa soittaa ympäri ämpäri maailmaa. Ja Mickistäkin jotenkin ... jotenkin välittyy kontakti yleisöön vaikkei se sano mitään, joskus pelkät eleetkin riittävät. Arvostan kyseistä herraa kyllä ihan mielettömästi ja hän todellakin ansaitsisi enemmän arvostusta kuin mitä on osakseen saanut.

Vaikka koskaan ei keikkoja saisi verrata toisiinsa, niin väistämättä sitä tekee isompien bändien kohdalla kun niiltä odottaa paljon ja niitä näkee harvemmin.
Ja jos nyt aletaan vertailemaan niin tämä oli ehdottomasti huonoin keikka jonka olen näiltä nähnyt ... tuntuu niin pahalta sanoa näin koska vaikka keikka oli kaikin puolin hyvä siitä jäi puuttumaan se olennaisin - se mihin joskus nuorena plikkana ihastuin Mötleyssä - se tunne ja intohimo soittamista kohtaan ... pieniä pilkahduksia toki näkyi mutta päällimmäisenä mulla jäi tästä mieleen rahan maku suussa tehtyä soittamista.

Vincestä alkoi keikan loppua kohden näkyä jo vähän kiinnostus itse keikkaakin kohtaan ja näkyä sekin että on siistiä että yleisö on ihan pähkinöinä mutta silti voisi opetella sanat ja laulaa muutenkin kuin mumisemalla ...

En haluaisi valittaa, en todellakaan koska kyseessä on yksi ( ex- )lempi-bändeistäni mutta vaikka kuinka toivon ja rukoilen en vain voi sille mitään että keikka oli mitä oli. En halua kertoa ja hehkuttaa kuinka paras Mötley Crüe oli itselleni ja teille muille jos se ei oikeasti ollut koska pitää osata katsoa totuutta silmiin ...
Lämppärit olivat kerrassaan m-a-h-t-a-v-i-a ja pääaktin pitäisi räjäyttää koko potti. Niin ei todellakaan käynyt tällä kertaa vaan lähinnä päinvastoin :(

Osa oli sitä mieltä ettei Helsingin keikalla ollut merkkejä näkyvissä yhtyeen sisäisistä riidoista.
Mun mielestä taas oli ... valitettavasti, en toki semmoisen katsomisesta nauti mutta ainakin Nikkin ja Vincen välinen pelleily oli suht väkinäistä ... musta Tommy tuntui olevan ainut joka oli oikeasti "paikalla" ja en ilmeisesti voi lopettaa sen hehkuttamista :D
Mukana olleen shown, "veri"-ämpäreiden sun muiden taakse on kuitenkin yllättävän helppo piiloutua ja varaan pelata.
Ei sen tarvi olla niin justiinsa koska me ollaan Mötley Crüe, meillä on ihan vitun siisti show ja jengi tietää kaikki biisit. Niin ... niinhän se on ... mutta riittääkö se?
Luotettavista lähteistä tuli myös kuultua että ei se meno niin ruusuista ollut kun annetaan ymmärtää. Ja tästä riittikin puhetta erään basistin kanssa, heidän bändissään he toimivat bändinä ja sopivat riidat - nostavat kissan pöydälle jos semmoinen on, ja tekevät jutut bändinä eikä kukaan lähde sooloilemaan. Ei vaikka olisi resursseja koska bändi on kuitenkin niin monen ihmisen yhteinen juttu kuin siihen heitä kuuluu.
Musta tuon jujun voisi nykypäivänä muutama muukin bändi kuin Mötley Crüe tajuta ... ei ne asiat tai riidat siitä parane tai ratkea mykkäkoululla - päinvastoin.

Tästäkin kokemuksesta huolimatta aion ehdottomasti mennä tsekkaamaan Mötleyn jos ja kun keikka vielä sopivasti kohdalle sattuu. Elän vielä siinä uskossa että näen keikan joka pesee kaikki aiemmat ja erityisesti viimeisimmän ;)
Ja vielä joku päivä mä kuulen If I Die Tomorrown livenä koska se on PARAS!! Ihanin, mahtavin, koskettavin ja vain pelkkää parhautta.
Ja mitä olen seurannut parhaillaan käynnissä olevan KISS + Mötley Crüe + The Treatment-kiertueen menoa niin se on näyttänyt jopa paremmalta kuin Helsingissä ... tai jotkut osaavat vain hyvin näytellä haha ;D No ei!!
Ja oon muuten hurjan ylpeä ja onnellinen The Treatmentin puolesta, että jäbät ovat päässeet moiselle kiertueelle lämppäriksi. Aivan ihania tyyppejä, tosi symppiksiä, toivottavasti kaikki menee hyvin ja saadaan ne pian tänne Suomeenkin :)
Jonkun verran olenkin Dhanin tai Tagoren kanssa kiertueen aikana jutellut ja on kuulemma ihan mahtavaa ( ai ihanko totta?! En olisi arvannutkaan! :D ) ja kiva kuulla että niitä kohdellaan hyvin.
Aina kun lämppäri-bändin olot ei oo mitenkään kovin inhimilliset :D

Tapahtumasta itsestään sen verran että järjestäjät olivat kerrankin osanneet valita bändit oikein, lisää tämän kaltaisia tapahtumia.
Bändien fanit varmasti tiesivät tarpeeksi hyvin toisetkin bändit, tai no ainakin joten kuten ja jos eivät niin varmasti yllättyivät positiivisesti. Bändit olivat tarpeeksi samaa genreä mutta kuitenkin tarpeeksi mielenkiintoisia ja erilaisia pitämään tunnelman ja kiinnostuksen yllä.
Lippujen hinnat eivät varsinaisesti ihan pilvissä olleet mutta tästä kalliimmaksi jos laittaa saa nähdä kuinka paljon tämän kaltaiset tapahtumat vetäisivät jengiä ...
Miinusta ehdottomasti tapahtuman järjestämisestä ENNEN porttien aukeamista. Kannattaa aloittaa niiden porttien yms. muiden käytännön asioiden järjestäminen, huoltaminen ja tekeminen PALJON aikaisemmin kuin muutama tunti ennen ovien aukeamista.
Ei myöskään kannata luvata kenellekkään kuuta taivaalta jollei semmoista pysty lunastamaan.
Muuten tapahtuma sujui mielestäni ihan okei :)

Lisää tapahtumasta voit lukea mun kirjoittamana aikaisemmista osista: Crashdïet Rockin' Hellsingissä ja Hardcore Superstar Rockin' Hellsingissä :)

Oliko teistä joku täällä? Jos, niin mitä tykkäsit? Entä mitä mietit tapahtumasta tai bändeistä?

Translation;

Last part out now!!
So Mötley Crüe were the final band for the evening ... and as much as I hope they would blow my mind they didn't do it :(
Don't know then what's going on but it took lots of songs before anyone of them said anything to audience and almost as much to see the first REAL smile on someone's face ...

This show left me cold, it left the fear in me - what if it's gonna be like this to the end before they quit?
'Cause the sad truth is, no matter how much I wish I could be wrong in this, is that the first thing what left in my mind of this show was that they're doing and playing this only 'cause of money. It took lots of songs before you got a feeling that they're really intrested of playing to us and so on.
I think it's very sad ... they were good - ok, but something was missing and I think so it was THE most important thing -> the feeling, the passion for Rock'n'Roll!!

I have seen Mötley Crüe three times before this one, once in Finland ( 2009 ), once in Belgium ( 2009 ) and the last time was in Wacken Open Air in 2010.
This was totally different kind of show than in W:O:A and so much more worse than that :(
But I'm still looking forward to future, I'm definitely gonna go to the next show if it will be on my way suitably ... I'm sure that the show which will beat all previous ones and specially this one WILL be in future! :)

Were some of you here and if - what do you think about this? You liked it or not?
Anyway ... in rock we trust ;)

You can read the previous posts of Crashdïet-part from here and Hardcore Superstar-part from here!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Scream for me!