tiistai 20. maaliskuuta 2012

No need to crusify, just hang me high

Joulukuun alussa matkasin moikkaamaan ihanaista Susannaa, eli Suskia Saloon, ja samalla Amoralin kahdelle keikalle Turkuun ja Saloon.
Suski hyppäsi Salosta junaan ja suunnattiin yhdessä Turkuun. Keikka oli Klubilla ja oli suurtakin suuremmat epäilykset kyseistä paikkaa kohtaan ... viime kerralla kun olimme siellä yhdessä katsomassa Deathstarsia 2010, Suskilta meni nilkka eikä kellään ole tietoa miten ja missä. Tai no varmaan rakas ystävämme minttuviina voisi sen tietää ;)

Suski!

Tällä kertaa sama koitui kohtaloksi, heh. Aloiteltiin ennen keikkaa tosi teinien tavoin Klubin nurkan takana eräällä Suskin litkulla jossa oli prosentteja yhteensä enemmän kuin Alkon yhdessäkkään juomassa ja suunnattiin suht tukevassa humalassa keikalle. Tähän väliin semmoinen pieni informaatio että rakastetaan leikkiä oman elämämme baarimikkoja, vaikka se usein ei olekkaan maailman paras idea!
Siellä ollut vielä siihen mennessä ketään, joten päätettiin käyttää aikaa kuulumisten vaihtamiseen sekä karpalo-lonkeroiden tuhoamiseen ... terästettynä enemmän tai vähemmän minttuviinalla tai salmarilla ;D
Valkovenäläisten astuttua maisemiin alkaa aika lailla Simballa muisti kadota, ja onneksi illalta ei ole yhtään enempää kuvia, en usko että olisin kovin edustus-kelpoinen niissä.
Keikka oli mahtava, varsinkin kun soittivat niin monia mun lemppareita! ( Seuraavana päivänä mulle selvisi että olivat soittaneet Mutenkin ... ehh mikä muistin menetys? )
Muistan jauhaneeni iät ja ajat poikien kanssa, tullut taas vaihteen vuoksi annettua harvinaisen viisas-kuva itsestäni vaikka kovasti pröystäilin että osaan nykyään käyttäytyä. Ja paskat! Ja miksi edes pitäisi? Kerran sitä eletään :P


Piti vähän näyttää tussia Klubin vessan ovelle.

Ilta oli kaikin puolin hauska, seura oli hyvää, juomat oli hyviä sekä bändi ja keikka oli hyviä! Ja laukusta löytyi aamulla Benin pleku sekä Amoralin hikinauha. Ollaan ilmeisesti käyty vähän shoppailemassa tosin mitään muistikuvaa ei tuosta plekusta ole että miten se mulle on päätynyt.
Ja Klubin kirous pitää - heräsin siinä sitten perjantai-aamuna nilkka ihan totaalisen kipeänä, en tajua mitä olin tehnyt ja miten se oli mennyt mutta hädin tuskin pystyin kävelemään. Ja mulla oli jalassa perus New Rockit eli ei edes korkokenkiä, kyllä minä sitten osaan!

Lopulta aikamme heräiltyä ja hengattua Suskin kahden ihanan koiran kanssa, joiden toiset nimet ovat Allu ja Ben ( ahahahha!!! ) ja jossain vaiheessa alku iltaa alettiin aloittelemaan Suskin kanssa, toki oma-tekoisilla Ville vallattomilla jne. Sen verta hyvin aloiteltiin että syöstiin Facebook täyteen kahta kauheempia ( ja kännisempiä ) webcam-kuvia ja myöhästyttiin melkein keikalta! Onneksi Suskin isä pystyi heittämään meidät keikalle, ja keikka-paikan ulkopuolelle ne selvimmät muistikuvat jääkin ... muistan ihmetelleeni sitä että miksi siellä oli niin paljon emoja.
Koska oltiin edellis-iltana juotu mun iso pullo minttuviinaa vaikka sen piti riittää koko viikonlopuksi niin päätettiin vetää Suskin bacardit, jotka tais loppujen lopuksi koitua Suskin kohtaloksi koska neiti lähti ennen mua suht hyvissä ajoin keikan jälkeen kotiin nukkumaan humalaa pois :'D

Ainut julkaisu kelpoinen kuva jonka Suski otti musta keikan aikana. In lööv!


Rooookken rooolllia!

Henni ja Simba :)

Salon keikalla kuitenkin otettiin jopa kuvia ja osa niistä jopa on yllättävän hyviä niin tukevassa humalassa otetuiksi. Joskus sitä jopa siis onnistaa hahah!
(Won't Go) Homen aikana Henni saapui paikalle ja oli ihanaa nähdä Henniä! Meillä taisi olla jossain vaiheessa iltaa syvälliset keskustelut Ari Koivusesta jos en ihan väärin muista heh.
Keikan loputtua Suski tosiaan lähti pian kotia kohti ja itse seurasin hieman myöhemmin perässä. Jäin hetkeksi vielä viettämään aikaa Hennin ja hänen kavereidensa kanssa sekä juttelemaan bändin poikien kanssa.
Lähdettiin loppujen lopuksi Hennin kanssa samaa matkaa kotia kohti, minä aikani pörrättyä päädyin taksi-jonon kautta Suskin kämpille, huh.

Koska Ben on kingi. Jaujaujau!

Seuraavana päivänä tuli naurettua vatsa kipeäksi ja silmät märiksi kun muisteltiin toilailujamme! Suski on ihan paras :) Samoin Amoral, gotta love them!
Ollaan semmoinen katastrofi-kaksikko että ... oksat pois. Jos osan meidän jutuista kertoisi julkiseksi jouduttais vähintäänkin lukittujen ovien taakse melkein koko loppu-elämäksemme haha.
Täältä tullaan Graspop Metal Meeting 2012, katsotaan mitä luita tänä vuonna murtuu siellä! Tzau!

p.s. Salon keikalle tosiaan nilkutin paskana olleen nilkkani kanssa mutta onnistuin nyrjäyttämään sen takaisin jollain ihme tavalla ja siitä kuului kauhea *krunks* ääni :D
Kävin näyttämässä sitä seuraavalla viikolla terkkarilla ja se ei uskonut mun tarinaa että en ensin meinnannut pystyä kävellä ja seuraavana päivänä sain sen itse 'paikoilleen'.
Mutta mä olenkin mä, Simba the Great, pystyn mihin vain!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Scream for me!